Tekninen piirtäminen...opin kaipaamaan vanhoja kunnon harppeja. Sellaisia mitä koulussa oli, minkä sai lukittua kiinni siihen kohtaan mihin halusi. Nykyajan harpeissa mitat pääse karkuun. Opin myös paljon uusia mittoja, mitä viivottimesta voi hyödyntää. Nyt vaan ihmettelen, miksei viivottimella ole käyttöohjetta mukana. Siinä kun on niin paljon muutakin kun suoran viivan vetämisen apu. Uskomattoman monta kohtaa voi mokata teknisessä piirtämisessä. Kaikki voi muuttua niin pienistä asioista. Vaikka ensin kaikki tuntui heprealta. Opin sen vihdoinkin, jee! Tältä se tuntui kun aloitti piirtämistä Valmiina, jotain upean utopista!
Viikon olen takonut nauloja. Vaikka naulan tekeminen näyttää niin helpolta, niin ei se ole. Onko olastus kunnollinen, naula tarpeeksi terävä, onnistuuko katkaiseminen tai naulan kanta. Jääkö se vinoon vai osaanko tehdä sen keskelle? Olenko tapeeksi nopea, onko rauta riittävän kuuma? Samalla varoen, ettei naulan kanta sula ahjossa. Monta asiaa opin, vaikka kauan piti takoa, ennen kuin oivalsin. Samalla opin myös ihan itse sytyttämän ahjon😉
Kaikki olisi ollut kuparitöissä jo melkein valmista... Kunnes päätin vielä parannella... punsselityössä se kannatti. Hauskinta oli kuitenkin patinointi värin teko. Kuparikippo pääsi karkamaan kerran ja toisen.... Lopulta se menetti koko muotonsa ja päätin aloittaa alusta.
Kommentit
Lähetä kommentti